We're happy free confused and lonely in the best way

Yksi viikko taas vierähtäny vauhdilla ohitse ja nyt täällä on jo kuukausi tullut oleskeltua :) Viikko meni vanhaan tuttuun tapaan, jäähalli, päiväjärjestys ja lenkkeily. Viikonlopun oonkin sitten viettänyt Birminghamissa muita Au paireja tavaten.

Saturday

Lauantai olikin jännä päivä. Oli aika vihdoinkin tavata muitakin au paireja Birminghamin lähistöltä. Pakko sanoa, että aika paljon mua jännitti. En ollu yhtään varma kuinka paljon meitä oli tulossa, minkä ikästä porukkaa ja mistä päin maailmaa. Viideltä me tavattiin Birminghamissa Bull ring:illä (Kauppakeskus Birminghamissa) ja siitä siirryttiin syömään ja muutamalle pubiin. Meitä oli kaiken kaikkiaan n. 15 henkilöä ja ilta oli oikeen mukava :) Oli ihana tavata ihmisiä jotka on samassa tilanteessa kun itse on: vieraassa maassa ja yksin. Osa vanhemmista au paireista tunsi jo toisensa, mutta aika moni meistä oli ''vasta saapuneita'' uusia au paireja. Mukava ilta kaiken kaikkiaan ja mikä parasta tutustua uusiin ihmisiin ja oikeesti saada uusia tuttuja!

Syömisen jälkeen minä + viisi muuta tyttöä päätettiin kumminkin siirtyy pubin sijasta starbucksiin kahville, koska kaikkien junat ja kyydit oli sen verran ajoissa että kukaan ei oikeen juhla fiiliksillä ollu. Mutta ei se mitään! Meillä oli tosi hauskaa pystyttiin tutustumaan toisiimme paremmin :) Sattumalta me kaikki ollaan vielä saman ikäisiä ja oltu kaikki täällä vasta 1-4 viikkoa. Joten kaikki samassa veneessä kellutaan. Ihania tyttöjä ja super hauskaa seuraa!

Sunday

Movie day :) Eli käytiin sitten kattoo muutaman au pair kaverin kanssa elokuva Lucy Birminghamissa Odeon teatterissa joka sijaitsee ihan keskellä Birminghamin keskustaa. Leffa oli mun mielstä hyvä, vaikka en yleensä tän tyylisistä leffoista niin innostukkaan. Ehkä vähän liikaa veri lens joka vaiheessa, mutta juoneltaan ihan jees leffa. Leffan jälkeen vielä käytiin Pizza Hut:issa päivällisellä ja sitte olikin aika suunnata kotia kohti. Täällä kaupat menee sunnuntaisin 17.00 kiinni niin ei tällä kertaa tullut shoppailtua (ja lompakko kiittää). Sunnuntain takia myös junia ja busseja kulkee vähemmän niin kauheen myöhään ei vaan pystynyt olemaan, vaikka ois kuinka halunnut. Mukavan rento päivä, just sopiva sunnuntai meininki. Huomenna se ois sit ''back to work'' haha :) 

Tosi ihania ihmisiä siis viikonlopun aikana tapasin, pakko sanoa. Tää mun tämmönen ihme hehkuttaminen tästä että vihdoin tapasin ihmisiä voi kuullostaa hassulle, mutta oikeesti sen jälkeen kun on melkeen kuukauden oikeestaan ollut vaan yksinään ilman ketään kunnon ''tuttavia/kavereita'' on aika ankeeta. Sanopahan vaan, jos ette usko nii kokeilkaa ihmeessä. On ihana tietää että vihdoinkin on ihmisiä joidenkaa voi mennä eri paikkoihin ja tehdä kaikenlaista. Tietenkin välillä on ihana olla yksin ja tehdä just niiku itse haluaa, mutta kyllä se vain näin on, että ihminen on sosiaalinen kummastus ja tarvii muita ihmisiä seurakseen :) Koti ikävä (joka kuuluu asiaan tottakai) on myös osittain helpottunu kun ei oo enään niin yksinäinen olo. Joten nyt voin oikeesti kyllä sanoa että oon aika happy täällä ja eikun vaan ens viikkoa taas innolla alottamaan :) Mukavaa syyskuun alkua kaikille!

Birmingham

Eilen kello 10.00 seisoin Wellingtonin juna asemalla oottamassa junaa jännityksellä, että mitäköhän tästäkin päivästä tulee ja selviinköhän mä yksin junalla matkustamisesta. Mutta kyllä vihdoin ja viimein mä pääsin Birminghamiin!

Mistäköhän sitä pitäs alottaa? Täysin turistihan mä siellä olin, tottakai, ei mitään suuntaa tai määränpäätä yhessä vaiheessa kiersin varmaan ympyrääkin. Iso kaupunki se on ja vaan murto-osan ehin siitä eilen nähdä. Valtavia ostoskeskuksia paljon kauppoja laidasta laitaan. Eli enhän mä taaskaan voinu shoppailulta välttyä kun ensimmäistä kertaa elämässäni pääsin Forever 21 ja hollisteriin yms. ihaniin liikkeisiin. Vähän eri luokkaa nää ostos paikat täällä kun suomessa. Kiersin myös markkina aluetta joka oli täynnä kaikenmaailman kojuja. Kauppahallejakin löytyi ja niissä kävellessä tuli sellanen olo ku oisin virossa ollu, ihan samantapasia. 

Kulttuuria kumminkaan unohtamatta vierailin myös St. Martinsin kirkossa joka oli upea, tietenki mitä muutakaan sitä voisi odottaa. Birminghamin kaupungin museon kävin kiertämässä, vaikka en yleensä museoista niinkää välitä niin ajattelin et kerran sekin on nähtävä! Victoria Squarella istuskelin nauttien kauniista AURINKOISESTA (kyllä kerrankin myös täällä paisto aurinko ja oli nätti ilma) päivästä. Kaupungin kirjastolla kävin pyörähtää ja elämäni ensimmäistä kertaa kävin Starbucksilla ja Druckersilla kahvilla. Jo oli päivä pakko sanoa. Ihan loppu olin ku seittemän aikaan junaan pääsin istumaan. Huomasin että kyllä sitä oli ihan kiitettävän paljon tullu käveltyä. 

Viimeisimmät kuvat nappasin junassa, vaan sen takia koska maaseutukin on täällä kaunista :)

En mä osaa sanoa mitä tai mikä oli Birminghamissa se mihin tykästyin. Vilkas kaupunki tietenkin ja näin ekaa kertaa siinä ollessani kaikki aika meni suoraan sanottuna vaan ihmetellessä kaikkea. Se että osasin junalla matkustaa birminghamiin ja vielä birminghamin juna asemalta (joka on siis ''hieman'' isompi kuin pienen wellingtonin..) takaisin wellingtoniin oli mun mielestä jo saavutus. Joten siksi tästä kirjottaminenki tuntuu vähän sekavalta ja on varmaan vielä sekavampaa luettavaa. Mutta toivottavasti kuvista saa jonkin näköisen mielikuvan, mutta faktahan kumminkin on vain se että itse se on nähtävä ja koettava jotta sen voi ymmärtää.  

Paljon jäi siis vielä nähtävää, mutta onneks juna matka ei kestä kuin n. 50 min. eli sinne on aina helppo päästä takaisin :) Ja sen mä aion vielä monta kertaa tehdä. 

''Birmingham has changed a lot, but for me it's still the centre of the universe.''
- Benjamin Zephaniah, 2005